Pelko ja viha

Pelle Miljoonan biisi Pelko ja Viha on ajankohtainen vielä tänäänkin. Pelko ja viha ovat hyvin lähellä toisiaan. Pelko saa ihmiset vihaamaan.

Immos-kohu kohisee. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Mutta mielipide on vain mielipide, ei totuus. Mikä on edes totuus?

Tietämättömyys, ymmärtämättömyys, muutokset ja uudet asiat, aiheuttavat meissä ihmispoloissa hämmennystä, pelkoa. Jos emme pysty ymmärtämään tai tunnistamaan jotain, niin emme pysty hyväksymään sitä, koska pelkäämme menettävämme elämän hallinnan (vaikkei elämää voi edes hallita eli pelko on täysin turhaa). Koemme, että asia on meille pahasta, sillä turvallisuuden tunne rakoilee.

Meidän tulisi hyväksyä ja arvostaa jokaisen ainutkertaista elämää. Pystymmekö siihen, jos emme arvosta ja hyväksy omaa elämäämme? Onko suvaitsevaisuus vain unelmaa?

Päihdevalistusta kuvina

Päihdevalistusta (tai pelottelua) vanhoina kuvina. Kokemusasiantuntijana Tommi Turmiola. Onko mikään muuttunut noista ajoista? Ainakin alkoholin lisäksi mukaan ovat tulleet muut päihteet. Tasa-arvon nimissä myös naiset vetävät nykyisin päihteitä kaksin käsin. Tietoa päihteistä ja niiden vaikutuksista saa monen kanavan kautta. Silti harva uskoo, että juuri hän voisi tulla riippuvaiseksi. Moni kuvittelee, että saa toisen motivoitua lopettamaan päihteiden käytön. Mutta jos itsellä on se ajatus, että on vielä monta järveä juomatta, niin voit suosilla lopettaa motivoimisyrityksesi. Puheet menevät kuuroille korville. Jokainen lopettaa päihteiden käytön, kun se aika on tullut. Toisille se hetki on kuolema.

Miten sen nyt ottaa

Sateinen ja viileähkö sää kirvoittaa kielenkannat. Omituinen sanonta muuten, sillä sehän voi tarkoittaa myös sitä, että kielenkannat ovat täynnä kirvoja. Ja mikä osa kielestä on kanta, onko se niinkuin leivässäkin eli päät? No, oli mitä oli, sää tekee vaiteliaista suupaltteja (ja minusta sanahirviöiden suoltajaa).

Yhtenä (sateisen kalsana päivänä) odottelin bussia. Tuona lyhyenä aikana minulle jutteli kaksi tuiki tuntematonta ihmistä. Molemmilla oli aiheena sää. Ja kumpainenkin oli iloinen nykyisestä säätilasta.

Toinen kertoi asuvansa kerrostalossa, jossa on käynnissä julkisivuremontti. Remontti tarkoittaa siis sitä, että puolet talosta on pussitettu. Nyt kun kesäsää on ollut sitä mitä se ollut, niin asunnossa on ollut kuulemma ihan inhimillinen sisäilma. Tämä bussimatkustaja ei kaipaillut hellettä, sillä silloin koti muuttuisi tukahduttavaksi kidutuskammioksi.

Toinen säätä kiittävä kertoi, että hänellä on erityisen herkkä iho. Tänä kesänä iho ei ole kärähtänyt kertaakaan ja siitä kiitos lähti ilmojen haltijalle.

Mitä tästä siis opimme? Asiat ovat vähän sellaisia, että miten sen nyt ottaa. Toisen onni on toisen onnettomuus. Ja sää on mikä on, siihen emme voi vaikuttaa. On silti kesä!

Suklaapannaria

Nälättää ja samalla tekisi mieli syödä vain suklaata. Sateinen ilma on apeuttanut mielen (näin ainakin uskottelen itselleni). Ilman syyksihän on hyvä laittaa erinäisiä asioita. Jos ei viitsi mennä lenkille, niin se on ilman syytä. Ei sateessa viitsi juosta, mutta jos aurinko paistaisi, rynnisin pitkin lenkkipolkuja. Joopa joo. Vaikka totuushan on, että sateessa lenkkeily parantaa fyysistä- ja henkistä kuntoa. Jotenkin  sade puhdistaa sekä ulkoisesti että sisäisesti ylimääräiset karstat pois.

Jospa siis tekisin suklaapannarin, mutta hölkyttelisin puolisen tuntia (sen ajan, kun pannari valmistuu). Annan itselleni luvan syödä sievän pienen palan pannaria iltapalaksi. Liikunta yhdistettynä tummaan suklaaseen, apeudesta ei ole enää tietoakaan.

Aineet: Litra maitoa, 100g tummaa suklaata sulatettuna, 3 munaa, 6 dl vehnäjauhoja, 2 tl leivinjauhetta ja 2 rkl rypsiöljyä. Nämä sekoittelet, lättäät uunipellille ja pelti 225 lukeman saavuttamaan uuniin. Puolisen tuntia lenkkeilyä. Pelti pois uunista. Leikkaa itsellesi sopiva pala. Voit koristella palan vaikka tuoreella mintulla. Tai olla koristelematta. Ihan sama, eihän se mulle kuulu, mitä sinä pannarillesi teet. Toivon vaan, että nautit mieli hyvänä. Joskus voi itseään piristää sokerilla, kunhan tiedostaa, että koneisto ei tykkää käyttää polttoaineena sokeria. Pienet karstat se kestää silloin tällöin. Sovitaan, että nyt on se sillointällöin - hetki.

Viina teki temput

Jo teki tekonsa viina. Otti mielen miehen päästä, raudat jalkahan rakensi.

Ravintoa ruumiille

Tänään ruokin ruumista tällaisella. Väreiksi valitsin ruskean, punaisen, valkoisen ja vihreän erisävyissään. Materiaaleina ovat peruna, koipi, tomaatti, paprika, persilja, lehtikaali, ruususuola ja oliiviöljy. Perunat keitin ja koivet paistoin. Vihreitä ja punaisia vähän puukotin ja revin, sekä kastelin oliiviöljyllä ja suolasin ruusuisen keveästi.
Helppoa, halpaa ja hyvää. Eikä ravintoarvoiltaan sieltä kakimmasta päästä.
Ja mikä parasta, ruumis tuli ravituksi ja pysyi elävänä ruumiina. Ainakin toistaiseksi.

Viherpiiperrystä

Hei sinä karski mies tai nainen. Oletko kyllästynyt jyrsimään makkaran kyrsää? Haluaisit ruokavalioosi jotain viherrystä. Laita makkara piiloon ja unohda vanha toverisi. Syö jotain muuta kunnes taas makkara muistuu mieleesi ja etsit sen esiin kätköistä. Ja kas, se vihertää somasti. Mitä, eikö innosta. Oli siis typerä ja käytetty ehdotus.

Kaipaat viherrystä. Ehkä olet asunut liian kauan kaupungissa. Muuta siis maaseudulle ja ryhdy viljelijäksi. Jos hyvin käy, pääset ehkä myös televisioon etsimään itsellesi muijaa tai äijää. Jaahas, on siis liian vaivalloista. Haluat siis mennä sieltä mistä on aita matalin. Ei kuule onnistu. Käytän viherrysmielenhäiriötäsi hyväksi ja motivoin sinusta kotiviljelijän.

Mene viherkauppaan. Osta sieltä viherrystä maun mukaan. Laita viherrykset purkkeihin. Purkkeihin olisi hyvä laittaa myös multaa, ehkä silloin onnistuisit paremmin. Purkit valoisaan paikkaan. Juota niitä säännöllisesti. Huomaat kenties jos ne ovat kuolemassa janoon tai ovat juopotelleet liikaa. Kohtuukäyttöä siis. Se onnistuu niiltä, sillä ne eivät ole alkoholisteja. Korjausliikkeesi joko auttavat tai sitten joudut kohtaamaan kuoleman, siis viherryksen lähdön vihertaivaaseen. Viljelyksesi onnistuvat kyllä. Jos olet valinnut oikein (jos siis olet makean ystävä), saat myös mahan täydeltä makeaa.

Tänään olen väsynyt

Tänään olen väsynyt, totaalisen väsynyt. Yritän potkia itseäni persiille, mutta se ei auta mitään, perse tuli vain kipeäksi ja vähän jalkakin. Mistä tämä armoton väsymys kumpuaa?  Piti mennä lenkille, mutta pelkkä ajatus lenkkeilystä vetää maitohapoille koko kropan. Olen ilmeisesti tullut vanhaksi ja väsyneeksi. Ei vanhan tarvitse jaksaa, antaa nuorten kirmailla lenkkipoluilla. Tulinko vanhaksi yön aikana? Eilen olisin jaksanut vaikka mitä, ihan totta. Olin täynnä energiaa (uskoo ken tahtoo), mutta käytin silti puolia tehoja, eihän sitä konetta kuulu täysillä käyttää, voi vaikka sakata, ylikuumentua. Ehkä olisi pitänyt huudattaa konetta täpöillä, olisi nyt hyvä syy siihen, kun ei nyt kerta kaikkiaan jaksa kantaa edes korviaan. Mietin, että blogin kirjoittaminen ei rasita fyysisesti, sitä kyllä jaksaa tehdä. Nyt tuijotan ruutua ja sille ilmestyy vain narinaa väsymyksestä. Eihän sellaista kukaan jaksa lukea. En minä ainakaan jaksaisi. Mutta ei mahda mitään, ajatuskin on väsynyt, se ei jaksa kulkea. Tähän ei ole kuin yksi ratkaisu. Menen nukkumaan (vihdoinkin tajusi ääliö, sanot sinä). Hyvää yötä maailma!

Muuttuva näkemys

Erään näkemys minusta joskus ja jossain. Itse en nähnyt tuolloin itseäni noin monivärisenä vaan mustavalkoisena, mustan ollessa pääosassa. Elämän tuoma rosoisuus on antanut muillekin sävyille tilaa. Näkemys muuttuu. Ikä tuo mukanaan tietämyksen siitä, kuinka vähän tietää. Kapea mustavalkoisuus laajenee erilaisiin värisävyihin. Armollisuus itseä kohtaan on kasvanut, ainakin välillä tuntuu siltä. Mutta silti...vieläkin...musta tulee, aika ajoin, ja imaisee hetkeksi pikimustiin syövereihin. Se pitää synkässä otteessaan tiukasti kiinni. Muutos entiseen on siinä, että tiedän ettei se jatku loputtomiin. Pääsen otteesta irti, vapaudun, taas on helppo hengittää ja maailma näyttää valoisalta ja värikkäältä. Valosta varjoon, varjosta valoon, niin se elämä vaihtelee. Mikään ei ole pysyvää, muuttumatonta. Näkemys voi muuttua ja hyvä niin.

Äiti nouse ylös

Nouse ylös, äiti, nouse! Minun on nälkä, vieraat pitelevät isää, ei se sinua enää lyö.

Vajavaisesta täydelliseksi

Nykypäivän ihmiseltä vaaditaan täydellisyyttä elämän kaikilla osa-alueilla. Käsite täydellisyydestä muuttuu nopeasti. Siinä on vaikea pysyä mukana. Pitäisi olla varmaan kameleontti.

Varsinkin työelämässä sinun tulisi olla mahdottoman mahdollistaja. Tehokkaan innovatiivinen. Superosaaja, joka sukkuloi sulavasti verkostoissa.

Sinulla tulee olla täydellinen sisustuslehdestä suoraan imuroitu koti. Ihana perhe. Laaja vaikutusvaltainen ystäväpiiri. Olet oikean ikäinen, et liian vanha etkä nuori. Sinulla on liikunnalliset ja kultturelliset harrastukset.

Ulkonäkösi on aina huoliteltu. Olet ihastuttava päästä varpaisiin ja takaisin. Et ole ainoastaan kaunis ulkoisesti vaan sisäinen hehkusi tuo valoa meille, jotka kuljemme pimeässä. Meillä on syymme kulkea pimeässä. Häpeämme puutteitamme. Me raukat, joille ruosteenesto on jäänyt tekemättä ja muutakin pientä viksausta pitäisi tehdä, jotta saavuttaisi em. tason.

Kuka helvetti nämä vaatimukset laatii? Pitääkö nykyisin olla joku moniottelija ja siinäkin kultamitalisti. Vaatimusten laatija on ilmeisesti täydellisyyden ylitäydellisyys. Tai sitten vain keskiverto tallaaja, jonka toimenkuvana on laatia kuvauksia täydellisestä ihmisestä. Uskoisin, että tämä ihminen saa palkan päihteinä, sillä ei selvinpäin kukaan pysty noin korkealentoista skeidaa keksimään.

Olet vain kateellinen, sanot sinä. Vain kateellinen luuseri voi kirjoittaa noin. En myönnä mitään, mutta minulla on vain kaksi vaihtoehtoa: etsiä tuo keksijä, motivoida hänet katkolle ja viedä sillä aikaa hänen työpaikkansa tai ryhtyä täydelliseksi. Maksa ei kestäisi keksijän hommaa, joten valitsen täydellisyyden. Miksi en aiemmin valinnut täydellisyyden tietä? Koska uskoin, että rosoisen särmikkäänä (lue: rumana epäonnistujana) olisin viileän katu-uskottava ja jotenkin karismaattinen. Voi mitä sontaa. Nyt olen viisastunut. Missä vajavaisesta tehdään täydellinen? Tietääkö kukaan?

Saunaorava

Onko sinua peloteltu saunatontulla? Jos et käyttäydy saunassa kunnolla, niin saunatonttu tulee ja ... Tekee mitä? Vihtoo sinut kiltiksi ja nöyräksi? Metkuinto lähtee kun vihta viukuu. Saunatontun keksintöä koko vihtominen. Ovelasti se on saanut meidät uskomaan, että vihtominen on jotenkin nautinnollista tervehdyttävää puuhaa. Partaansa ilkeästi nauraen se katselee, kun ihmispolot hakkaavat risuilla itseään ja toisiaan. Säälimätön sadisti. Mutta ei hätää rakas ystäväni. Tättärää! Saunatontun valtakausi on päättynyt! Saunaorava päihitti sen nokkeluudella. Saunatontun tiukat saunasäännöt on heitetty pesään. Saunaorava sallii pienen jekkuilun hyvällä fiiliksellä. Mutta kiusaaminen on saunassa ankarasti kiellettyä. Pahikset saunaorava pitää loitolla. Saunotaan siis jatkossa hyvällä mielellä ilman pelkoa. Mutta ei vapauduta liikaa, sillä piereminen on edelleenkin kiellettyä saunassa.

Oletko muuten miettinyt sitä, että miksi tonttuja on kaikkialla? (Minä olen. Koko ajan. Tauotta. Se on suurin huolen aiheeni, heh hee.) Ennen tonttuja oli saunoissa, vielä on ainakin jouluissa ja puutarhoissa. Sekä jotkut ihmiset käyttäytyvät kuin tontut,  ainakin joskus, minä en tietenkään koskaan. Valtaavatko ne vaivihkaa koko maailman? Pitäisikö meidän olla huolissamme? Lisätä valmiustilaa?

Rahat tai henki

Etkö sinä sen riivattu anna niitä kymmentä kopeikkaa,