Paljon puhutaan, mutta mitään ei sanota.
Kuullaan, mutta ei kuunnella.
Kokemuksia janotaan, mutta silti ollaan nestehukassa.
Paljon omistetaan, mutta mikään ei tunnu omalta.
Huomiota halutaan, sitä myös saadaan. Mutta riittääkö siihen tykkäykset?
Minä olen, Minä haluan. Minä. Minä. Minä
Pysähdytään hetkeksi.
Unohdetaan itsemme.
Olemme vain pieniä hippusia tässä suuressa kokonaisuudessa.
Mitä meistä jää jäljelle?
Toivottavasti hyvät mullat.
